sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Meren yö

Sininen on minulle kauhean vaikea väri mutta näköjään olen joskus varastoon hankkinut tummansinisiä makeanvedenhelmiä (ihania ja isoja!), sinisiä simpukoita ja lasihelmiä. Syksyn pimeinä tähtikirkkaina öinä syntyi kaulakoru ja rannekoru, molemmissa magneettilukko ja yön tähtiä.






Kesää kohden mennään :)

Leppoisaa sunnuntaita!

KatMan

perjantai 29. tammikuuta 2016

Lunta ja Jäätä, Snow and Ice

Tadaa!!

Täällä ollaan, back to business :)

Seuraavaa kesää odotellessa on pakko jo välillä päivittää korukuulumiset tänne kun edellinen postaus koski juhannusta! Hupsista!

Mutta korukuulumisiin kuuluu tietenkin koko elämäni ja niinpä mennyt syksy on ollut muutoksen syksy: esikoinen muutti kotoa pois. Loppukesä ja alkusyksy näytti siltä, ettei mistään tule mitään, elämä heitteli laidasta laitaan. Esikoinen sairasteli urakalla elokuusta lokakuulle ja jännitti vissiin muuttoa, selvyyttä mikä oli ei ole vieläkään mutta nyt on jo kaikki hyvin. Siinä jäipi työt ja muu elämä toissijalle kun erityinen esikoinen vei huomion ja äidin ruokahalun ja aikataulut sekaisin. Kaikeksi suruksemme anoppi nukkui pois syksyllä, se viikko oli hieman liian täynnä kaikkea tapahtumaa meidän perheelle... Mutta nyt tuntuu esikoinen niiiiin onnelliselta asustaessaan ryhmäkodissa, saanut uusia kavereita ja paljon uusia menoja ja tekemisiä, eilen oli talleilla kokeilemassa ratsastusta vuosien tauon jälkeen, alkuun oli pelkkä taluttaminen riittänyt mutta siitä se lähtee! Pikkuhiljaa alkaa toivottavasti äidin mielikin tyyntymään enkä jokailta nukkumaan mennessä mieti miten siellä menee ja mitä kuuluu. Onneksi on tuossa 400 metrin päässä, että on helppo piipahtaa iltakävelyllä kylässä. Muutaman kerran olen kyllä kyläilylläni pahasti häirinnyt ystävysten juttuja ja saanut lähtöpassit kotiin. Niinhän sen pitää ollakkin mutta äitien on vaikea irtautua lapsistaan, puhumattakaan siitä, että lapsi on tarvinnut 19 vuotta 24/7 tukea ja nyt pärjääkin mukamas ilman äitiä! Ryhmäkodissa on toki myös 24/7 ohjaajat paikalla mutta se on ihmeellistä, että äiti ei tiedä menoista ja jutuista enää kunnolla.

Mutta nyt riittää muut kuulumiset. Koruja olen tehnyt keskimäärin yhden kuukaudessa, muutamat tilauksesta ja niistä en jaksanut napsia kuvia.
Eilen istuin korupöydän ääressä ahkeroimassa kun poikaseni tuli kotiin ja hämmästeli suureen ääneen kuinka olenkaan taas koruilemassa. No, kun se luovuuskin on ollut kesästä hukassa ja nyt vasta pikkuhiljaa palailee ja silloin on toimittava.

Talven 2016 kunniaksi tein Lunta ja Jäätä -korun, sitähän tämä on ollut nyt vuoden vaihteesta.

Tänä(kin) vuonna ajattelin olla tekemättä helmiostoksia koska työhuoneeni on täynnä materiaalia ja pyrin siis käyttämään kaiken pois. Niinpä kaivoin alkuaikojen hankintoja eli siemenhelmiä ja sainkin tähän käytettyä melkein kaikki 0/6 koon valkoiset siemenhelmet.



 Kolmessa pitkässä nauhassa on vain lasihelmiä, pituutta pisimmälle tuli 160cm joten tämän voi kieputtaa kaulan ympäri.

Varokaahan ulkona liukkaita teitä!

Mukavaa viikonloppua!

Minä lupaan palata korujen kera tänne ennen kuin seuraava puolivuotta on taas kulunut :)

KatMan