perjantai 16. toukokuuta 2014

... ja kuinka sopasta noustaan pikaisesti?

Kun sain tuon aamupäivän tekstin kirjoitettua ja koneen suljettua päätin tarmokkaasti pukeutua päivävaatteisiin ja katselin ikkunoita. Tässä ajatuksenjuoksua: ja mitä sitten tapahtuikaan?

Niitä on melkein miljoona... ai niin, pyyhkeet on vieläkin koneessa, laitanpa ne kuivumaan. Hitsit et täälläkin on likaset ikkunat. Käteenkin kyl sattuu ettei ehkä oo fiksua nyt sitä lisää raisittaa. Mut pitäisköhän katsoa vähän sitä yhtä tilausta? hmm... mitenköhän valkoista valkoisen pitäisi olla? Pitänee poiketa tilaajalla kylässä ja käydä mallivärien kanssa miettimässä valkoisuutta...ja mut mitäs nää on, oonkos tällasia ostanu? Onpa kauniita lasihelmiä...Olisikohan mulla jotain mustaa?


Olispa ihania rannekoruna. Jos ihan simppelisti kokeilis vaan, vaikka joustolankaan. Hei, mullahan on kaapin päällä mustia kivihelmiä purkissa. Ei, nää on liian raidallisia raidallisen kanssa...Mut onks nää toiset onyxia? On muuten varmaan ihan ekoja kiviostoksia, miksen mä oo käyttäny näitä? Ja siinä alkuaikojen laatikossa vois olla lisää!! Ei hitsit, täällähän on aarteita! Ja onyxia lisää vaikka kuin paljon...


Just hyvä. Ihan simppeli mut siitä se lähtee. Riittäisköhän kiviä kaulakoruun? No mut siihen tarttee enemmän noita upeita lasihelmiä. Kattotaas. Kolme ei oo näyttävä, neljä on hiukka liian vähän mut viisi on jo hyvä ja hei, näistähän saa vielä korvikset. Setti! Huikeeta. Mä teen setin pitkästä aikaa... Mut se kaulakoru. Ei voi laittaa joustolankaan ei. Eikä tällä ranteella väännellä yhtään mitään... Mä en kyl haluais tähän mitään hopeeta tai muuta sotkee...jaa mut mullahan on mustia metalliosia vaik kuinka paljon! Missähän se laatikko on?? (tää pöytä tarttis siivousta!!) ei hitsit mä näin sen kaks viikkoa sitten jossain. Joo, musta metalli on paree. Mut joku juju siihen pitää saada. Kun kerran tehdään synkkää näin keväällä niin olkoon musta lehti...


Tuleekohan tästä liian painava kun kaikki on kiveä? Noi lasihelmet ei kyl paljoo paina, ihanan kevyitä. Nää, ei tää liikaa paina lyhyenä, ihan kevyt. Aika siistii, mun piti vaan miettii niitä valkosia helmiä mut sit tuliki tää. Outoo. Mut tosi hyvä fiilis, ehkä tää tästä aukee...


Jaa mut ne korvikset. Noo, ehtii ne tehdä myöhemminkin...Mut voi olla et jää tekemättä? eikä, ihan pakko tänään vielä myöhemmin tehdä...
 

Mut onhan tää nyt aika pilvinen perjantai, ei enää linnutkaan laula niinku 4.23 makkarin ikkunan takana. Mikä niillä on et pitää aamuyöstä jo toisilleen huudella? onneks kuvista sentään tulee parempia kuin talven pimeässä. Vois jo se kesä tulla ja olla vaikk aina...

Että sellasia mietteitä koruntekijän päässä mutta lopputulos on pääasia.

Parempaa perjantaita!

KatMan

6 kommenttia:

  1. Ihmettelinkin jo, että minne olet kadonnut?

    Noinhan ne päivät menee ja sitten illalla muistaa, että ne pyykit ovat edelleen koneessa :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täälähän minä, olen kyllä lukenut kaikki ihanat blogit mutta kommentointi ja omat tekstit tuntuivat ylivoimaisilta. mutta eiköhän se tästä, suosta noustaan :) ei kun sopasta.

      Poista
  2. Aaaaw, aivan ihana postaus. Just näin se menee. Kyllä löysitkin kauniit kaverukset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos MiunMaun! Näköjään kun antaa aivojen olla ja tekstin lentää ja sanomiset ulos niin het helpottaa :)

      Poista
  3. Noin se menee, muut hommat odottaa, kun iskee into:)
    Toi upea setti<3 Musta onyks on yksi suosikkini!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Eila :) muut hommat on odottaneet vaikkei intoa koruiluun ollutkaan, eli ei intoa paljon mihinkään, mutta nyt näyttää ja tuntuu jo valoisammalta.

      Poista

Kiitos mukavasta kommentistasi!