maanantai 9. syyskuuta 2013

Ensimmäinen

Eilen sunnuntaina aurinko paistoi vielä kuumasti ja onneksi, sillä olin kotikylän Kyläpäivillä korujeni kanssa. Ihan ensimmäinen kerta kun olin julkisesti paikanpäällä missään myymässä! Oli mukavaa, paljon tuttuja naamoja ja muutama ihan tuttukin ja paljon ohjelmaa.

Joku siellä napsi salaa valokuvia enkä kyllä antanut lupaa julkaista kuviani julkisesti. Tässä nyt muokattuja kuvia, kuvaaja tuntematon.

 Minä ja pieni pöytäni

Hyvin jaksoi kolme tuntia seistä ja välillä kertoa koruista ja niiden synnystä tai mistä kaikki alkoi. Ja muutaman korun sain myytyä :) Otin mukaani myös puuhelmiä ja tein muutaman yksinkertaisen rannekorun joustonauhaan sekä tilauksesta paikan päällä kaulakorun, muusikko Laura Tuomelle. Käykää kuuntelemassa Lauran kaunis Tahtoisin-kappale tästä klik

Laura Tuomi
 
Naapuripöydässä oli KokoNainen kauneustuotteineen ja toimin mallina glitteritatuoinnille. Jospa olisi kesä ja lämmin vielä niin näkyisi ihana tähdenlento kädessäni...pikkutytöt innostuivat yhtä paljon kuin minä tatuoinneista ja monta onnellista hymyä näin. Tatskan pitäisi kestää muuten pari viikkoa!
Täytyy varmaan käydä teettämäsä uusi glitteritatuointi ennen talvimatkaa lämpimään, minkä varasimme eilen...nyt on taas jotain mitä odottaa, se antaa voimia syksyyn ja talveen.

Mutta tosiaan, päivä oli mukava ja kolmetuntinen meni hujauksessa, ehkäpä nyt en enää pelkää mennä vaikkapa myyjäisiin tai messuille myymään? Ja tiedän miten valmistautua ja mitä pitää tehdä, muutama asia puuttuu, yksi tärkeimpänä näkyvyys, mainosnäkyvyys siis. Kyltti. Olin jo suunnitellut ja tehnytkin kylttiä, jonka ajattelin laminoida, mutta se jäi kesken. Käyntikortteja sentään ehdin tulostaa ja ottaa mukaan. Ehkäpä joku senkin perusteella tänne tiensä löytää.


Kaunista alkanutta viikkoa!
KatMan

16 kommenttia:

  1. Oolalaa. Vaikuttaa kivalta!!
    Nyt vaan kuule rinta rottingilla esiintymään niitten kauniitten korujesi kanssa.
    Sulla on taito hyppysissä, joten mitä sitä piilossa pitämään.

    Hyvä keli kyllä on aika oleellinen tollasen tapahtuman kannalta. Ihanaa, että suosi vieläkin, vaikka on olevinaan muka jo syksy.

    Ja vitsit, miten kivaa, jos on matkakin tiedossa. Niinkuin sanoit, on aina kivaa, jos on jotain mieluisaa, mitä odottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Annukka! Tuossa kuvassa taidan seurata jotain esitystä, keskittyneesti :) Nää tapahtumat vaatii monesti muutaman kokonaisen päivän seisoskelua, siihen sitten yleensä tyssää kiinnostus jollei sitten korkeaan paikkahintaan...Mutta aurinkoa ja lämpöä tiedossa talveen!

      Poista
  2. Vautsi! Aikamoinen määrä koruja sulla mukana :)
    Onnea ison harppauksen ottamisesta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Eija! Otin sitten mukaan vähän vanhempakin tuotantoa ja sitähän on :)

      Poista
  3. Onnea! Kuulostaa hyvältä :) Kaikki me pelkäämme - kuka kuolemaa, kuka elämää - mutta pelon sietäminen, se on jo paljon se <3 nostan hattua

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Meke! Hiukka pelotti laittaa omaa kuvakaan tänne julkisesti mutta siinäpä tuo nyt on :)

      Poista
  4. Hieno homma! Nyt vaan uusiksi ja mainoksia kehiin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Eila, oli kyllä ihan kiva kokemus! Mikäs oli ollessa kun aurinko lämmitti ja ihmiset oli iloisia :) Voisin harkita ensi kesänä jotain vastaavaa.

      Poista
  5. Kiva kuulla myyjäiskuulumisia! Markkinointiin ja oman "tuotemerkin" näkyvyyteen ja kehittelyyn kannattaa käyttää aikaa. Hyvin sulla myytävää oli mukana ja noita ständejäkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos TanjaV! Tosiaan olen vain pitänyt kotonani ystäville korumyyjäisiä mutta tää oli ihan kivaa! Liekkö sitten tuosta seisomisesta selkä taas äitynyt kipuilemaan... Ehkäpä vielä rohkenen ja lähden jokuvuosi kädentaitomessuille korujani näyttämään :)

      Poista
  6. Onnittelut uudesta askeleesta! Minä en taida ikinä saada aikaiseksi moista, vaikka mielessä on ollut. Olisi kyllä pitänyt käväistä täältä naapurikylästä. Hirmuisesti koruja...ja seinäkin näyttää tutulta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sole :) sehän se on, seinä,lapsuuden koulustamme :) muutama vanha tuttu opekin näkyi. Ja ne ulkovessat ovat kuulemma yhtä kamalat edelleen, en käynyt tarkistamassa mutta pakenin kauemmas hurjaa hajua...

      Poista
    2. Olin unohtanut koko vessat, voi lapsiparat.

      Poista
  7. Moikka uusi lukijani! Mukava kurkistaa oman mukavuusalueen ulkopuolelle - eikö totta. Vaarikin on pohtinut missä myydä tuotteitaan, joita suuresta suvusta huolimatta, on alkanut kasautua kaappeihin.
    Tämä korujen maailma onkin sitten mielenkiintoinen alue. Onnea ja menestystä myyntiponnisteluihin, markkinointiin ja erityisen tärkeä asia on luoda oma tunnistettava tyyli.

    VastaaPoista
  8. Moikka! Olen itse tuore koruharrastaja ja painin paljon samojen asioiden parissa. Olen pyöritellyt paljon ajatuksia siitä, mikä pitää meitä piilossa. Sinulla on ihanan näköisiä koruja, eikä minusta mitään syytä pysytellä kotosalla.

    VastaaPoista
  9. Kiitos riikka luo ja tervetuloa lukijaksi! Niinhän tuo on, että voisi kiertää myyjäisissä ja markkinoilla jos se olisi ajan puolesta mahdollista. Kevät, kesä ja syksy menee viikonloput joko mökillä tai kotona lasten harrastusten parissa, talvella vähemmän on myyjäisiä. Isommat messut esim. kädentaito yms. ovat melko kalliita, paikkavuokran eteen saa myydä melko paljon ja taas se aika, näissä pitäisi olla monta päivää. Kuitenkin tämä on harrastus (jaa tai sivutyö nykyään) ja arkena on ihan normityötä ja arkea. Siksipä olen kiitollinen noihin muutamaan paikkaan jotka ovat ottaneet korujani myyntiin. Kyllä se aina mieltä nostaa :) ja juuri kävin eilen BOBOssa katsomassa tilanteen ja juurikin oli joku koru mennyt. Sekin lämmitti niin sydäntä ja anoi uutta intoa tälle harrastukselle.

    VastaaPoista

Kiitos mukavasta kommentistasi!